Betoni on suosittu materiaali rakentamisessa. Se koostuu vedestä, sementistä ja lisäseosaineista. Koska se on tehty kiviaineesta, voidaan sen koostumusta muuttaa paljon kiven karheuden tai hienojakoisuuden myötä. Kiviaineksena voidaankin käyttää lähes mitä tahansa kiviainesta, kunhan se on vain riittävän lujaa käyttötarkoitukseen. Oleellista on, että kiviaines on puhdasta eikä siinä ole muita ainesosia kuten roskia. Sama myös käytettävän veden kanssa, jonka tulisi olla puhdasta vettä. Sidosaineena on tyypillisesti sementti, joka edes auttaa betonin kovuutta. Seosaineina käytetään mineraalisia aineita kuten lentotuhkaa ja silikaa. Lisäaineina käytettyjä taas ovat erilaiset notkistimet, hidastimet ja huokostimet.
Betoni on kestävyyden lisäksi myös edullista, joten ei mikään ihme, että sitä käytetään paljon rakentamisessa. Betonin vetolujuus voi kuitenkin toisinaan pettää. Tämä johtuu tyypillisesti betonin kutistumisesta. Miksi kestävä materaali sitten kutistuu? Syitä on monia. Niitä voi olla virheellinen koostumus, lämpötilaerot, huono rakennustapa, betonin teon jälkihoito.
Betonin lujuutta voidaan varmistaa raudoituksen lisäksi myös vahvistamalla esijännittämisellä. Esijännittämistä käytetään palkeissa, holveissa ja siltarakenteissa. Nämä rakenteet vaativat erityisesti kantavuutta. Esijännittäminen mahdollistaa myös kapeammat rakenteet. Jännitetyn rakenteen etuja ovat halkeilettomuus, hyvä korroosiosuoja ja vesitiiviys, sekä rakenteeseen ei voi tulla niin suuria muodonmuutoksia.
Halkeama betoniin voi tulla suuren painon tai paineen takia varsinkin, jos raudoitus ei ole ollut riittävää. Raudoitus tuo juurikin tuota vetolujuutta, jota betoni tarvitsee sille ominaisen puristuslujuuden lisäksi. Lisäksi iskut ja törmäykset ovat yleisiä aiheuttajia ja myös betonin alla olevan maa-aineksen painuminen.
Jos betonissa huomataan halkeamia ja varsinkin, jos siihen liittyy vesivuotoa, tulisi betoni korjata pikaisesti. Yksi korjaustavoista on injektointi ja injektointitapoja on useampia.
Saumainjektointi varmistaa betoniosien välien tiiveyden, näin erityisesti paikoissa, joissa tarvitaan vesitiiveyttä. Näissä korjauksissa käytetään usein polyuretaanihartsia.
Halkeamainjektoinnissa käydään läpi tarkkaan halkeaman koko, sijainti, kuivuustaso sekä onko halkeama liikkuva. Yleensä niiden täyttämiseen käytetään epoksihartsia. Yleisimpiä kohteita, joihin tapaa käytetään ovat seinät, lattiat, pilarit, ontelolaatat ja palkit.
Kapillaarikatkoinjektointi liittyy kosteuden pysäyttämiseen. Injektointikerros estää kosteuden nousemista rakenteista. Muita injektointitapoja ovat laattainjektointi, palkki- ja pilari-injektointi sekä sementti-injektointi.
Injektoinneista voitte lukea lisää Suomen Rakennevahvistus Oy:n sivuilta.
Rakennusteollisuus muuttuu jatkuvasti siinä, missä muutkin alat, ja ne, jotka haluavat olla tietoisia uusimisesta tuulista, pitäisi seurata aktiivisesti mitä muut yritykset ja ala kokonaisuudessaan tekee. Tähän blogiin koitetaan tuoda ajankohtaista sekä yleistietoa alasta. Tarvitsetko tietoa rakentamiseen liittyvistä sivustoista, hallintaohjelmistoista tai kirjoista. Tai kenties pohdit mistä ostaa mikäkin palvelu ja työväline. Täällä pyritään tuomaan vinkkejä kaikkeen tähän. Blogissa tarkastellaan myös rakennusalan ja esimerkkejä juridisesta näkökulmasta. Tilanteita tuodaan ihan perusrakennusprojekteista. Blogissa pyritään huomioida perusrakentajan tavalliset asiat, kuten uutiset, ajankohtaiset tapahtumat ja rakennustrendit. Sellaiset asiat kuten oikeudenmukaisuus, yhteiskuntavastuullisuus ja sukupuolten monimuotoisuus rakennusteollisuudessa jää monien sivustojen aiheista pois, mutta täällä pyritään kirjoittaa myös niistäkin. Toivottavasti saat paljon oivalluksia ja ajateltavaa rakennusalasta ja vinkkejä omiin rakennusprojekteihin!